Geoener maalämpö

Maalämmössä käytetään hyödyksi maahan varastoitunutta aurinkoenergiaa.Maalämpö on varma valinta lämmitys tai viilennysenergiaksi. Eri lämmitysjärjestelmistä juuri maalämpöpumput ovat kasvattaneet suosiotaan eniten

Jotta maaperään tai vesistöön varastoitunut aurinkoenergia saadaan hyötykäyttöön voidaan putkisto asentaa kolmella eri tavalla.  

Kallioporauksessa maahan porataan 100-350m pituinen energiakaivo.  Energiakaivoon upotetaan geo maalämpöputki joka yhdistetään sisälle maalämpöjärjestelmään.  Kallioporaus onkin suosituin tapa saada maahan varastoitunut energia hyötykäyttöön.  Porakentästä riippuen normaali omakotitalon poraustyöt on toteutettu 1-2 päivässä. Ks. Video tästä

Maapiirillä maan pintakerrokseen noin metrin syvyyteen kaivetaan peltopiiri, joka kerää maahan varastoituneen energian. Energia ohjataan geo peltoputkella  sisälle maalämpöjärjestelmään. Näin säästytään poraukselta, tämä menetelmä vaatii tontilta paljon tilaa ja se ei sovellu hiekkaiseen maaperään.

Vesistöpiiri on oiva ratkaisu silloin kun käytettävissä on järvi tai ranta.  Vesistön pohjaan voidaan upottaa maalämpöputkisto, joka kerää aurinkoenergian varastoiman lämmön talteen. Tällöin ainoastaan kaivuu vesistöltä taloon tulee tehtäväksi.

Kallioporauksesta hieman lisää

Suomen olosuhteissa porakaivo täyttyy porauksen jälkeen itsestään vedellä melkein maanpintaan asti. Joskus harvoin porakaivo osuu niin rikkomattomaan kallioon että täyttymistä joutuisi odottamaan päiviä. Tällöin on tarkoituksenmukaista täyttää reikä vesijohtovedellä, joko hanasta tai säiliöautolla. Tämä mahdollistaa turvallisen putken laskun energiakaivoon. Tällainen “kannetulla vedellä” täytetty kaivo pysyy täynnä, vesi ei enää häviä sieltä.

Kaivon lämmöntuoton kannalta on melko samantekevää kuinka ehjää tai rikkonaista kallio sattuu olemaan.Lämpö siirtyy kaivossa oleviin keruuputkiin johtumalla kalliosta kaivon veteen ja vedestä ohutseinäisen muoviputken läpi lämmönkeruuliuokseen.

Vesi johtaa lämpöä kalliota selvästi huonommin, mistä syystä halkaisijaltaan pienempi lämpökaivo on laajempaa parempi. Vesi on lämpökaivossa välttämätön paha. Lämpökaivon vesi voidaan korvata märällä bentoniittisavella, mutta bentoniitin lämmönjohtavuus on GTK:n viimeaikaisten tutkimusten mukaan melkein sama kuin vedellä. Kuivan kaivon lämmönsaantia bentoniittisavi tietysti parantaa selvästi kun aktiivisyvyys ulottuu bentoniitin ansiosta maanpintaan saakka. Suomen geologiset olosuhteet tarjoavat runsaan veden ja kallion ansiosta hyvät olosuhteet maalämmölle. Tavallisesti lämpötila jo 20 metrin syvyydestä alaspäin kallioperään, nousee tasaisesti n. 1 C sataa metriä kohti.

Kiinostunut maalämpöstä?

Kiinnostaako maalämpöä? Painamalla alla oleva nappi pääset pyytämään ilmainen katselmus – me otamme teille yhteyttä! Hinta arvio on ilmainen ja et sitoudu mihinkään. Olette tietysti myöskin tervetulleet Raisioon kahville.